Tervehdys!

Olen toiminut yrittäjänä vuodesta 1990 ja asunut Sipoossa vuodesta 2009 lähtien.

Taustaa

Syntynyt olen Seinäjoella 1967 ja nuoruuteni kasvanut Oulunsalossa/ Oulussa, josta muutin Järvenpäähän vuonna -90. Edellinen vuosi meni YK- kriisinhallintakomennuksella ja aktiivinen reserviläisyys on jatkunut harrastusten kulmakivenä koko aikuisiän. Kotimaahan palatessani perustin 22 -vuotiaana ensimmäisen, vielä tänäänkin aktiivisesti toimivan yritykseni.

Perheeseeni kuuluu pitkään erityisopettajana, nykyisin virka-apulaisrehtorina työskentelevä Marianne sekä Valkoinen länsiylämaan terrieri Eppu. Vuonna -04 ihastuimme Sipoon maalaismaisemiin, josta löysimme vuosien hakemisen jälkeen rakentamattoman tilan. Kodin rakentaminen alkoi moottorisahan ostolla ja nyt olemme asuneet Sipoossa yli 17 vuoden ajan.

Yrittäjä – vuodesta 1990

Olen toiminut yrittäjänä ravintola-, tapahtumatoiminta-, kiinteistönvälitysalalla sekä sijoittajana keskeytymättä yli kolmen vuosikymmenen ajan.

Kokemusta on tullut mm. niin 1990 luvun lamasta, kahdesta devalvaatiosta, muutamasta taantumasta, finanssikriisistä 2008, yhden kesäfestivaalin taloudellisesta katastrofista, korona 1 ja 2: sesta, Venäjän aloittamasta hyökkäyssodasta Ukrainassa ja sen laajoista vaikutuksista yrityselämään, energiakriisistä, kotimaan kaupan nykyisen ostovoiman heikkenemisestä sekä korkotason elämisen kurittamisesta – tähän mennessä kaiken muun ohella, joten voin rehellisesti kertoa, että tapahtumia on kyllä riittänyt.

Tässä yrittäjän matkalla voidaan kertoa, että kokemus tuo varmuutta.

Kilpailukyky ja yrittäminen Suomessa

Olen aina ollut kiinnostunut asioiden kehittämisestä ja ihmisten johtamisesta sekä seurannut politiikkaa aktiivisesti. Asiakaspalvelualalla yrittäjänä toimiessani minulla on ollut yrittäjävuosien ajan mahdollisuus vahvistaa näkemyksiäni asukkaiden ja yrittäjien tarpeista.

Uskon vakaasti siihen, että yrittäminen ja työn tekeminen pitää kannattaa. Yrityksien pitää voida yrittää ja pärjätä tämän päivän kilpailukyvyn Suomessa, oli yritys kooltaan mikro-, pien-, perhe- tai kansainvälinen – vain siten voimme luoda työtä, työpaikkoja, palveluita, onnistumisia, hyvinvointia ja vaurautta koko maahan. Nykytilanteessa palkkaavien yritysten määrä on vähentynyt vuodesta 2014 alkaen ja tähän pitää saada muutos.

Palvelualalla kuten esim. kahviloissa, leipomoissa ja ravintoloissa on sunnuntaiden, arkipyhien sekä erikoispyhien osalta siirrytty hyvin pitkälti Helsingin malliin: aukioloajat tehdään perhe- ja esimiesvoimin, lyhennetyin aukioloajoin tai ollaan kokonaan kiinni. Siinä on turisteilla ihmettelemistä. Welcome to Finland – Sorry, we are closed on Sundays. Tässä toimisi paljon paremmin, että poistetaan sunnuntailisän 100 % maksu ja korvataan se 1,2 kertoimen kokoaikaisella palkalla. Maailma on muuttunut ja sunnuntain tuplapalkka on jäännös menneistä. Nyky-yhteiskunta pyörii tätäpäivää 24/7.

Nykyiset verouudistukset, kuten alv- kannan +1,5 %/ varsinkin tuo 0,5 % muutos ei mikro- ja pienyrittäjien tilannetta ole kyllä helpottanut, päin vastoin… Valitettavasti kovin moni esim. ikääntynyt yrittäjä päätti lopettaa yrittämisen, koska kassa- tai laskutusjärjestelmät tms. eivät tuohon puoleen prosenttiin taipuneet.

Puhumattakaan ensiasunnon ostajien varainsiirtoveron poisto vuoden 2023 lopulla – siitä riittäisi kyllä sanomista. Kahden vuoden siirtymäaika olisi ollut parempi tapa pitää rakentamisen elinkeinoelämä toiminnassa alihankkioineen. Nämä puuttuvat verokertymät, olisin kyllä ottanut esim. melkein mistä tahansa kehitysavun piiristä.

Alennetun alv-kannan nosto 10 -> 14 %:iin alkaen vuonna 2025 vaikuttaa suoraan esim. keila- ja liikuntahalleihin, kuntosaleihin ja uimahalleihin. Liikkumattomuus tulee olemaan kasvava hyvinvointialueiden ja koko kansakunnan ongelma.

Korkea verotus vähentää yrittäjien ja yrityksien sijoittamista sekä yrittämistä/ halua sijoittaa kotimaan markkinoille.

Yrittäminen Suomessa alkaa olla rikki – muutos tarvitaan.

Verotus, paikallinen sopiminen ja palkkaus

Paikallinen sopiminen tuottaa aina paremmin, kuin nykytilanteen työmarkkinoiden luoma jäykkyys. Myös työn vastaanottaminen tulee olla työikäisille ja -kykyisille aina kannattavempaa – kuin jäädä tukien varaan. Yrityksen ensimmäisen /-ten työntekijöiden palkkaus tai irtisanominen tulee olla mahdollista matalalla kynnyksellä – hyvästä työntekijästä ei yrityskään halua luopua. Rakenteelliset uudistukset ovat tarpeen, on nimittäin työntekijänkin etu, että yritykset työllistävät. Jos ei ole yrityksiä, ei ole myöskään tarvetta työntekijöille.

Palkkansa työntekijä on toki aina ansainnut, mutta palkkojen sivukulut ovat nousseet kestämättömälle tasolle. Samoin ajateltuna työntekijän kannalta, kyllä työntekijällekin on jäätävä enemmän käteen tehtyyn työmäärään nähtynä. Esimerkiksi palkkojen sivukuluja on ensimmäisten työntekijöiden kohdalla voitava alentaa, jotta yritykset uskaltavat tehdä ensimmäisiä rekrytointeja. Samoin yritysten lomautusjärjestelmä kaipaa nykyaikaistamista, kuten vuodelta 1946 oleva työaikalainsäädäntö. Erityisesti yrityksien yhteisöveron laskeminen 15 %:iin eli pääomakustannusten alentaminen verotuksen avulla tulisi lisäämään kotimaahan tehtäviä investointeja.

Perintöverotus kaipaa uudistamista Ruotsin malliin, jolloin verotus tulee toimeen-panoon, kun saatu omaisuus myydään tai luovutetaan. Nykyinen malli on on käytän-nössä tullut tiensä päähän – on lukuisia esimerkkejä siitä:
1. Ettei pystytä ottamaan saatua perintöä vastaan siitä maksuun koituvien verojen vuoksi.
2. Tai jos otetaan vastaan, ollaan maksuvaikeuksissa.

Perintö- ja lahjavero voidaan poistaa ja korvata luovutusvoittoverolla.

Ohessa muutama ylösnostettu pointti verotuksesta – toki enemmänkin epäkohtia löytyy. Tulen omalta osaltani kannatamaan muutosta kaikin voimin yllämainittuihin kohtiin.

Kotimaan työmarkkinat ja investoinnit

Tarvitsemme lisää ulkomaisia investointeja ja yrityksiä, muutoin jatkossa maamme kaupankäynti perustuu lähes pelkästään omiin sisämarkkinoihin. Näin lakkoherkkään tukilakkojen maahan kansainvälisen tai ulkomaisen yrityksen ei tällä hetkellä kannata investoida pätkän vertaa. Tämän olemme monesti jo todenneet mm. esim. Vaasan seudulle “mahdollisesti tulevasta suuresta sähköautotehtaasta” jne, josta kerroin heti, että jo pelkästään ajatuksena märkä päiväuni.

Nykyisen työmarkkinatavan jatkuessa maahamme investoi jatkossa esim. ainoastaan isot datakeskukset, joissa työvoiman tarve on muutama työntekijä – jotka eivät takuuvarmasti kuulu mihinkään ammattiyhdistysjärjestöön. Investointeja ei jatkossa tule maahamme, jos yrityksien toimintaedellytykset lakkojen, verotuksen, kilpailukyvyn ja/tai palkkatason kautta häviävät muun maailman maille.

Lakkoilua omalla ajalla en sinänsä vastusta, mutta näille esim. kevään 2024 suhteettoman ylimitoitetuille poliittisille lakoille ja näiden tukilakoille ei riitä ymmärrystä. Ei sitten yhtään.

Turvallisuustilanne, huoltovarmuus ja Itärata

Turvallisuustilanne kotimaamme rajoilla on muuttunut oleellisesti vuodesta 2012 ja kannatan Ottawan miinasopimuksesta irtautumista. Jalkaväkimiinat käyttöön Puolustusvoimien arvion ja tarpeen mukaisesti.

Suomi maana on pitkä ja kapea maa, lähes veden ympäröimä – melkein kuin saari ja nykytilanteessa itärajan ollessa kiinni – enemmän kuin saari. Suomi elää viennistä.

Tavaratoimitukset ja -kuljetukset toimivat lähes poikkeuksetta vesitse, raiteilla, ilmateitse ja siitä jatkaen lähes pääsääntöisesti kumipyörillä. Huoltovarmuuden ja tavaran vapaan liikkuvuuden vuoksi tarvitsemme saumattoman yhteistyön näiden satama-, kuljetus-, rahti- ja huolintayrityksien välillä.

Itäradan rahoitusta todellisuudessa ei ole, vientiä itään ei tulevaisuudessakaan ole, joten puheet sen rakentamisesta voidaan päättää. Itärataan kaavaillut suunnitelmat/ rahoitukset tulee suunnata nykyisen tieverkoston kehittämiseen ja ylläpitoon.

Oikeaa realismia ja kokemusta päätöksentekoon

Yrittäjänä olen realistinen oikeistolainen ja päätöksentekijänä kokenut. Sipoon kunnanvaltuustossa toimin Sipoon Kokoomuksen valtuustoryhmässä. Teknisessä valiokunnassa toimin varapuheenjohtajana ja sen edustajajäsenenä vammaisneuvostossa, Sipoon kunnan 100 % omistamassa Asunto Oy Sipoon Tiltaltissa, hallituksen jäsenenä – luottamustehtävissä toimin läpinäkyvän päätöksenteon puolesta, kuntalaisten etuja vaalien.

Muihin luottamustehtäviin kuuluu pitkäaikaiset puheenjohtajuudet Suomen Kiinteistövälitysliiton Eettisen toiminnan valiokunnassa ja Järvenpään Reserviläiset ry:ssä.

Kestävän kehityksen puolesta puhuja

Toimin myös kestävän kehityksen, uusiutuvien ja vaihtoehtoisten energiamuotojen puolesta puhujana – henkilökohtaisena tavoitteena irti pääsy yhteiskunnasta kulkemisen ja asumisen suhteen. Tämän tavoitteen osalta voidaan todeta, ettei maaliin välttämättä päästä, mutta matka jatkuu…

Yrittäjänä olen sinnikäs ja sitoutunut kehittämään asioita luovasti.

Ystävät puhuvat tekijästä.