Suomi elää uudenlaisessa turvallisuus- ja geopoliittisessa todellisuudessa. Olemme Naton jäsen ja tiivis osa läntistä arvoyhteisöä. Silti yksi maamme kriittisimmistä infrastruktuureista kytkee meidät edelleen suoraan menneisyyteen: raideleveyttämme erottaa muusta Euroopasta tasan 8,9 senttimetriä. Junamme kulkevat yhä Venäjän kanssa samalla radastandardilla, kun taas valtaosa läntisestä Euroopasta ja jopa Baltian halki rakentuva uusi Rail Baltic luottavat eurooppalaiseen leveyteen.

Historiasta ja Ukrainan hyökkäyssodasta olemme oppineet karulla tavalla, kuinka itänaapuri on aina käyttänyt junaraiteita joukkojensa ja sotakalustonsa massiiviseen mobilisointiin. Yhteinen raideleveys on turvallisuusriski, jota ei voi enää sivuuttaa. Ukraina ja Moldova ovatkin jo tehneet strategisen valinnan ja aloittaneet siirtymisen eurooppalaiseen raideleveyteen. Suomi on jäämässä Euroopan ratakartalla eristettyyn asemaan – samaan raideleveysryhmään Venäjän ja Valko-Venäjän kanssa. Kyse on huoltovarmuudesta, sotilaallisesta liikkuvuudesta ja taloudellisesta kauko-näköisyydestä. Meillä ei ole varaa jäädä logistiseen mottiin.

Valtionjohdon on uskallettava tehdä päätöksiä ja pitkälle tulevaisuuteen kantavia strategisia linjauksia. Samalla on uskallettava perata käynnissä olevia jättihankkeita kriittisesti ja taloudellisesti järkevältä pohjalta. Idän kauppasuhteet eivät tule palautumaan vuosikymmeniin, joten itäradan puskeminen nykyisessä tilanteessa on todellisuudesta vieraantunutta. Myöskään muille eteläisen Suomen itä- tai länsiratoihin perustuville hankkeille ei löydy todellisia taloudellisia perusteita tilanteessa, jossa valtion talous sakkaa ja terveydenhuolto kriisiytyy. Suomella ei ole varaa kalliisiin poliitikkojen lempiprojekteihin. Mikäli esimerkiksi paljon puhuttua Lentorataa edistetään, sen raideleveys on otettava huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja sidottava suoraan eurooppalaiseen standardiin – muuten rakennamme miljardeilla lisää eristystä.

Tällaisten investointien sijaan paukut on laitettava kohteisiin, jotka aidosti parantavat maamme kilpailukykyä ja turvallisuutta. Ensimmäinen välitön askel on otettava Pohjois-Suomessa, jossa Ruotsin rajalta Haaparannalta Ouluun ja Rovaniemelle ulottuva rinnakkaisraide (Rail Nordica) takaisi suoran, katkeamattoman yhteyden länteen. Tämän investoinnin kova ydin on turvallisuus. Se varmistaa, että kriisitilanteessa joukot, kalusto ja evakuoinnit liikkuvat viiveettä rajan yli. Kun suunnittelu tehdään ajoissa, voimme saada hankkeelle huomattavan EU-rahoituksen.

Muualla Suomessa meidän on hyödynnettävä kotimaista innovaatio-osaamista. Suomalaiset tehdasvalmistajat ovat kehittäneet muuntojoustavia niin sanottuja optiopölkkyjä, joissa on valmiit kiinnityspaikat molemmille raideleveyksille. Kun ratapölkkyjä uusitaan vuosittain normaalin kunnossapidon yhteydessä, uudet pölkyt tulisi järjestelmällisesti vaihtaa näihin malleihin. Näin valmistelemme rataverkkoamme tulevaisuuteen ilman kalliita liikennekatkoja.

Raideinfrastruktuurin rakentaminen on tulevaisuuden turvallisuuspolitiikkaa. On aika katkaista viimeisetkin henkiset ja fyysiset napanuorat itään ja kytkeä Suomen raiteet suoraan osaksi läntistä Eurooppaa.

Jokke Härmä
Kunnanvaltuutettu, kapteeni (res.)
Sipoo

Kuva Ainolan junaseisakilta Järvenpää: Jokke Härmä