Suunnittelutyön tavoitteena on löytää kustannustehokkaita ratkaisuja uimahallin toteutukseen.

Sipoon uimahallin hankesuunnitteluun on valittu uusi arkkitehtitoimisto, joka laatii vaihtoehtoisen suunnitelman hyppytornilla ja teräsrakenteisilla altailla. Uusi suunnitelma sisältää hyppytornin ja selvittää, miten teräsrakenteiset altaat vaikuttaisivat kokonaisuuteen. Suunnittelun yhteydessä pyritään mahdollisimman tehokkaisiin ratkaisuihin, joissa huomioidaan kokonaiskustannukset.

Kyseessä on alkuperäisestä hankesuunnitelmasta erillinen hankinta, jonka tarve on ilmennyt noin vuosi alkuperäisen suunnitelman kilpailuttamisen jälkeen. Hankinta tehdään tuntiveloituksella, ja kattohinta on 24 725 euroa ilman arvonlisäveroa. Alustavan aikataulun mukaan vaihtoehtoinen hankesuunnitelma voisi olla valtuuston käsiteltävänä alkuvuodesta 2027.

Yhdyskuntajohtaja Eric Roselius teki viranhaltijapäätöksen vaihtoehtoisen hankesuunnitelman arkkitehtisuunnittelusta toukokuun lopulla. Vaihtoehtoisen hankesuunnitelman tekee arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Oy.

Tekninen valiokunta päätti tiistaina 19. toukokuuta palauttaa alkuperäisen hankesuunnitelman uudelleen valmisteluun. Kynnyskysymyksiä tuolloin ovat altaat ja lisäksi mukaan haluttiin hyppymahdollisuus.

– Haluamme tehdä tämän nyt niin hyvin ja perusteellisesti, että asia on kaikin puolin valmis päätettäväksi. Esimerkiksi nuorten toiveita on syytä huomioida vielä entistäkin paremmin, valiokunnan puheenjohtaja Jokke Härmä sanoi Sipoon Sanomille toukokuussa.

Teksti: Aki Hast
Kuva: Jokke Härmä

Suomesta on tullut hiljalleen itsepalvelumaa. Kukaan ei varsinaisesti päättänyt niin, eikä siitä koskaan järjestetty kansanäänestystä. Silti olemme ajautuneet yhteiskuntaan, jossa kansalainen tekee yhä enemmän itse – usein vielä maksamalla siitä entistä enemmän.

Ennen pankissa oli virkailija – nyt sovellus. Ennen kaupassa oli kassahenkilö – nyt itsepalvelukassa, jossa asiakas tekee työn ilmaiseksi ja tuntee syyllisyyttä, jos viivästyttää jonoa punnitessaan tuotteita väärällä numerolla. Lentokentällä matkustaja tulostaa omat matkatavaralappunsa, kirjastossa lainaa itse kirjansa ja terveysasemalla täyttää oirearvionsa digitaaliseen järjestelmään.

Kauppojen supervarastoissa robotit kulkevat hyllyvälissä tarkistamassa varastosaldoja ja kuljettavat tilauksia asiakkaiden kotiin vilkkuvalot välkkyen ja viirit liehuen. Jos robotti jää jumiin kadunkulmaan, ihmiset vielä ystävällisesti auttavat sitä jatkamaan matkaansa. Ravintoloissa tilaukset naputellaan kosketusnäyttöihin, kahviloissa ja lounasravintoloissa asiakas kokoaa itse annoksensa, kantaa tarjottimensa ja palauttaa lopuksi astiat keräyspisteeseen.

Monessa paikassa puhelimellakaan ei enää tavoita ihmistä. Vastassa on automaatti, joka pyytää painamaan ykköstä takaisinsoittopyyntöä varten. Sen jälkeen odotetaan – ehkä turhaan.

Kaiken tämän piti tehdä elämästä sujuvampaa. Osittain tekikin. Suomalaiseen mielenlaatuun sopii ajatus siitä, että asiat voi hoitaa ilman turhaa ”small talkia”. Mutta samalla itsepalvelusta on tullut lähes ideologia, jossa ihmiskontakti nähdään hitaana ja kalliina poikkeuksena.

Paradoksi on siinä, että samalla kun palvelut vähenevät, hinnat eivät juuri alene. Asiakas tekee enemmän, mutta säästö ei näy asiakkaalle. Se näkyy yritysten tehokkuusraportissa.

Samaan aikaan julkisessa keskustelussa vaaditaan yrityksiä palkkaamaan lisää työntekijöitä ikään kuin eläisimme edelleen vanhassa työvoimavaltaisessa markkinataloudessa. Todellisuus on monessa yrityksessä toinen. Yrittäjät pohtivat nyt, miten henkilöstöä voitaisiin vähentää, toimintoja automatisoida, ulkoistaa töitä alihankintaan ja kustannuksia leikata, jotta toiminta pysyisi kannattavana. Tämä on tätä päivää.

Turistit puolestaan ihmettelevät sunnuntaisin ja arkipyhinä, miksi Suomessa ravintolat ja palvelut sulkeutuvat juuri silloin, kun ihmisillä olisi aikaa käyttää niitä. Syy löytyy kustannuksista: sunnuntaiden kaksinkertaiset palkkakustannukset lisineen tekevät monelle yritykselle aukiolosta täysin kannattamatonta.

Ongelma ei kuitenkaan ole teknologia vaan se, että itsepalveluyhteiskunta alkaa suosia niitä, jotka osaavat jo valmiiksi navigoida järjestelmissä. Nuori ja digiosaava pärjää hyvin. Mutta entä ikäihminen, joka ei muista salasanaansa? Entä ihminen, joka ei jaksa täyttää monimutkaisia verkkolomakkeita vaikeassa elämäntilanteessa?

Kun kaikki muuttuu itsepalveluksi, yhteiskunta alkaa huomaamattaan vetäytyä vastuusta. Jos et onnistunut varaamaan aikaa tai löytämään oikeaa painiketta, vika on helposti sinussa.

Itsepalvelu ei ole väärin. Moni arvostaa nopeutta ja riippumattomuutta. Mutta yhteiskunnan sivistystä mitataan sillä, jääkö ihmiselle edelleen mahdollisuus kohdata toinen ihminen silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Suomi on tehokas maa. Ehkä liiankin tehokas. Me insinöörikansana optimoimme prosessit, automatisoimme palvelut ja digitalisoimme kohtaamiset. Samalla riskinä on, että katoaa jotakin olennaista: tunne siitä, ettei ihminen ole yksin järjestelmän edessä.

Sillä joskus paras palvelu ei ole se, jonka voi tehdä itse. Vaan se, jossa joku toinen auttaa.

Jokke Härmä
Yrittäjä, Kunnanvaltuutettu (Kok.)

Kerhon puheenjohtajaksi valittiin Jokke Härmä ja varapuheenjohtajaksi Tuukka Pontela. Muina hallituksen jäseninä ovat Atte Kokkinen, Krister Ilvonen, Juhani Aalto, Ossi Ikonen, Pertti Ruponen ja Peter Ingman.

Kokouksen lopuksi palkittiin kerhon entinen puheenjohtaja Atte Kokkinen maanpuolustusmitalilla kultaisella soljella. Kokkinen on toiminut kerhossa jo 15 vuoden ajan eri tehtävissä. Toinen entinen puheenjohtaja Tage Olander palkittiin kerhon standaarilla. Olander on toiminut kerhon taloudenhoitajana ansiokkaasti ja pitkään.

Sipoon Reserviupseerit ry on Suomen Reserviupseeriliiton paikallinen jäsenyhdistys, jonka jäseneksi voivat liittyä kaikki reserviupseerikoulutuksen suorittaneet. Jäseniä kerholla on noin 50 henkeä ja se kuuluu Uudenmaan Reserviupseeripiiriin.

Lisätietoja antaa:

Jokke Härmä
Puheenjohtaja

Mob. +358 (0)400 600 009
jokke.harma@poplive.fi

Kuvassa vasemmalta uusi hallitus: Ossi Ikonen, Pertti Ruponen, Juhani Aalto, Atte Kokkinen, Jokke Härmä sekä toiminnantarkastaja Vesa Lepistö.
Toisessa kuvassa palkitut: kerhon standaari Tage Olander, maanpuolustusmitali kultaisella soljella Atte Kokkinen, Turpo-kannu Jokke Härmä.

Teksti/ Kuvat: Ossi Ikonen

Pysäkkejä käyttävät vain harvat: vuonna 2024 bussien kyytiin nousi keskimäärin 1,76 henkilöä vuorokaudessa. Kunnan mukaan matkustajamäärä ei poista sitä tosiasiaa, että nykyinen tilanne on turvallisuuden kannalta ongelmallinen. Kunta on käynyt alustavia keskusteluja Elinvoimakeskuksen ja HSL:n kanssa. Alueen parantamiseen hahmoteltu ratkaisu olisi nykyisen maan kaivaminen, murskeen tuominen tilalle ja hulevesirummun asentaminen niin, että odotustila voitaisiin rakentaa maantien nykyisen alueen sisälle. Elinvoimakeskus on alustavasti suhtautunut myönteisesti suunnitelmaan ja kertonut, että valtio voisi vastata pysäkkien ylläpidosta myös toimenpiteiden jälkeen, jos kunta rahoittaa suunnittelun ja toteutuksen.

Hankkeen kustannusarvio on noin 10 000 euroa. Sitä ei ole varattu vuoden 2026 talousarvioon eikä se sisälly kunnan investointiohjelmaan. Jos kustannukset ylittävät arvioidun 10 000 euron rajan, hanke vaatii investointiohjelman avaamisen ja muutoksen ennen kuin sitä voidaan toteuttaa. Lopulliset kustannukset selviävät vasta tarkemman suunnittelun ja urakkatarjousten jälkeen.

Kunta pitää hanketta pilottina, jonka avulla voitaisiin myöhemmin arvioida, onko vastaavanlainen ratkaisu käyttökelpoinen muissa Sipoon virtuaalipysäkeissä. Rakentamista ei kuitenkaan aloiteta ennen kuin Elinvoimakeskuksen päivitetty pysäkkisuunnitteluohje valmistuu helmikuun aikana. Tekninen valiokunta päätti edistää hanketta valmistelun mukaisesti ja linjasi, että toteutuksesta päätetään myöhemmin tarkempien kustannusten perusteella.

Teksti: Crista Lassfolk-Feodoroff /Sipoon Sanomat
Kuvat: Riitta Ketola ja Jouni Lampinen /Sipoon Sanomat
Lisätietoja: Jokke Härmä, Teknisen valiokunnan puheenjohtaja: Puh. 0400 600 009 tai jokke.harma@jokkeharma.fi

Sipoon kunnan uimahallihanke on ottamassa askeleen eteenpäin. Kunnanhallitus on nimennyt hankkeelle poliittisen ohjausryhmän 1.12.2025 sekä määritellyt ohjausryhmän tehtävät ja toimikauden kokouksessaan 8.12.2025. Myös uimahallipäätöstä varten tietoa tuottava hankesuunnitelma on valmistumassa lähiviikkoina. Hankesuunnitelman pohjalta päätetään myöhemmin uimahallin rakentamisesta tai siitä, ettei hanketta lähdetä toteuttamaan.

Kunnanhallituksen nimeämä poliittinen ohjausryhmä seuraa uuden uimahallin suunnittelua ja valmistelee linjauksia päätöksenteon tueksi. Ohjausryhmän jäseniksi valittiin Lilli Kahri, Tom Sundbäck, Joona Vainio, Tapio Virtanen, Sonja Hällfors, Heikki Vestman, Jokke Härmä ja Sari Rauvanto-Eriksson. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Tapio Virtanen. Lisäksi kunnanhallitus nimitti ohjausryhmän jäsenille varajäsenet.

Poliittisen ohjausryhmän tehtävänä on varmistaa, että uimahallin hankesuunnitelma etenee kohti päätöksentekoa kunnan strategisten linjausten, taloudellisten reunaehtojen ja poliittisten tavoitteiden sekä aiempien päätösten mukaisesti. Ryhmä toimii poliittisena neuvonantajana, tukee valmistelua ja varmistaa, että päätöksentekijöillä on riittävä tieto ja ymmärrys hankkeesta.

Ryhmä pyrkii myös yhteensovittamaan poliittisia näkemyksiä ennen päätöksentekoa. Ohjausryhmän toimikausi on 31.12.2026 saakka tai siihen saakka, että valtuusto on päättänyt hankesuunnitelmasta.

Pian valmistuva hankesuunnitelma esittää mahdollisen ratkaisun uimahallin toteutukselle

Uimahallin hankesuunnitelma on valmistumassa vielä tämän vuoden loppuun mennessä. Siinä tulee olemaan määriteltynä uimahallin keskeiset toiminnalliset tavoitteet, tilatarpeet ja palvelukonseptit.

Hankesuunnitelma tulee esittämään mahdollisen ratkaisun uimahallin toteuttamiseksi. Siinä arvioidaan myös hankeen kustannuksia ja tarkastellaan riskejä.

Hankesuunnitelma tuottaa tietoa ja muodostaa kokonaiskuvan, jonka avulla voidaan tehdä linjauksia ja päätöksiä hankkeen etenemisestä ja uimahallin toteuttamisesta. Hankesuunnitelma viedään sen valmistuttua luottamuselinten käsiteltäväksi. Jos hankkeesta tehdään investointipäätös, voidaan alkaa valmistella hankkeen jatkosuunnittelua.

Hankesuunnittelua on edeltänyt muun muassa vesiliikuntaselvitys, teknis-taloudellinen selvitys ja kuntalaiskysely. Luottamuselimet ovat eri selvityksistä tehtyjen päätösten perusteella päättäneet mahdollisen uimahallin sijainnista ja hankesuunnittelun lähtökohdista.

Hankesuunnittelun lähtökohtana on ollut niin kutsuttu perusuimahalli, johon tulisi 25 metrin kunto- ja kilpauintiallas, lasten- ja opetusallas sekä monitoimiallas. Uimahallin rakentamispaikka olisi laajenevan Nikkilän kartanon alueen eteläosassa, Lival SC -jalkapallohallin pohjoispuolella ja Monitoimihallin lähistössä. Jos uimahalli päätetään toteuttaa, voisi halli valmistua noin vuonna 2030.

Lisätiedot medialle:
Vt. yhdyskuntajohtaja Eric Roselius, eric.roselius@sipoo.fi, puh. 040 153 1037
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Micaela Röman, micaela.roman.sipoo@gmail.com
Ohjausryhmän puheenjohtaja Tapio Virtanen, tapio.virtanen.sipoo@gmail.com, puh. 040 027 4353

Tässä elämän vaiheessa on nähty sillivoileivän kiertäminen ravintolan pöydässä anniskelun tilaamisen
takaamiseksi, kirkollisten juhlapyhien aiheuttama tanssikielto ravintoloissa, kuin paperipussiin käärityt Alkon
vahvat tuotteet tiukan tenttauksen tuloksena.

Olen ollut ravintola- ja tapahtumatoiminta-alalla nyt yli neljän vuosikymmenen ajan, joista yrittäjänä 35 vuotta.
Yhdellä yritykselläni on maahantuontiluvat, anniskelu- sekä vähittäismyyntiluvat. Uskon, että voin puhua
Suomen alkoholipolitiikasta kokemuksen äänellä.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa hallituksen esitys alkoholin markkinoinnista, etämyynnistä ja
kotiinkuljetuksesta.

Suomen Yrittäjät on syystäkin huolissaan. Uusi lakiesitys tulee syrjimään kotimaan verkkokauppatoimijoita.
Ulkomailla toimiville verkkokaupoille annettaisiin oikeus myydä 80-prosenttisia alkoholijuomia kuluttajan kotiin
toimitettuna, kotimaisille ei. Ulkomailta olisi siis mahdollista myydä ja toimittaa laajempaa alkoholijuomien
valikoimaa, kuin kotimaisten toimijoiden. Nykyisellä esityksellä kotimainen alkoholielinkeino ja sen
tavarantoimittajat menettävät myyntiä, työntekijät työpaikkoja ja valtio verotuloja.

Tämä on täysin totta, näin ollen vain terveys- ja verotushaitat jäisivät pääosin kotimaan kannettavaksi, kun
tuotot pakenisivat ulkomaille näitä varten perustetuille verkkokaupoille.

Alkoholin kokonaiskulutus on laskenut tasaisesti koko 2000 -luvun, vaikka saatavuutta on helpotettu mietojen
vähittäismyyntipaikkojen kuin alkoholin vahvuuden osalta. Esitän, että mennään sille eurooppalaiselle tasolle,
missä meidän alkoholipolitiikan holhoamisen sijaan olisi pitänyt olla jo aikoja sitten.

Alla kolme pointtia.
Verkkokaupan toimijoille (kotimaan- tai ulkomainen toimittaja) toimintavapaus kotimaan markkinoilla
miedoille alkoholijuomille max 22 %, myös kotiinkuljetuksen osalta. Mainonnan salliminen mietojen juomien
osalta markkinoida SoMe, televisio- ja radiotoiminnassa klo 23–07.

Vähittäismyyntiluvan toimijoille, myös viinitilolle ulosmyyntioikeus miedoille alkoholijuomille max 22 %.
Kaupoille tarkoitan shop in shop -omaa myyntiosastoa, jossa on osaava henkilökunta. Ravintoloille tämä
tarkoittaa mietojen alkoholijuomien ulosmyyntioikeutta, myös kesken jäänyttä viinipullon mukaan ottamista
muun Euroopan tavoin. Myyntiaika ennallaan klo 21:00, kuten nykyisinkin.

Väkevien alkoholijuomien myynnin osalta pitäydytään edelleen Alkossa, poikkeuksena tislaamoille myös
väkevien alkoholijuomien ulosmyyntioikeus paikan päällä.

Näillä tulevilla lakimuutoksilla edistetään kotimaan matkailuelinkeinoa, parannetaan valtion verotuottoa ja
työllisyyttä sekä kannustetaan yrittäjyyttä. Kohti vastuullista, tasapuolista, nykyaikaista – Eurooppalaista
alkoholipolitiikkaa.

Muutos tarvitaan – Oikeaan suuntaan®

Jokke Härmä, (kok.)
Yrittäjä – vuodesta 1990.

Den här veckan behandlar fyra utskott i Sibbo initiativet om att avbryta förverkligandet av detaljplanen för Nickby gårds centrum, NG8. Utskottens utlåtanden ligger som grund då kommunstyrelsen och slutligen fullmäktige i början av september avgör hur kommunen förhåller sig till initiativet.

Tekniska utskottet behandlade ärendet på tisdagskvällen och det som hittills getts ut i offentligheten är formuleringen ”Förslaget (det vill säga tjänsteinnehavarnas förslag till beslut red. anm.) godkändes med tillägg efter omröstningar”.

Det handlar trots allt om ett småhusdominerat område som är väldigt viktigt för Nickbys utveckling i framtiden.

Utskottets ordförande Jokke Härmä (Saml.) konstaterar att frågan om NG8-projektets framtid är en så pass het potatis att han inte i detalj kan kommentera mötesresultatet innan protokollet är granskat.

– Men det gjordes många förslag om tillägg. Om en del lyckades vi nå en gemensam ståndpunkt men om flertalet fick vi ordna omröstningar.Ett par konkreta resultat från mötet kan han ändå berätta om.

– Vi kommer att göra ett fältbesök på NG8-området före fullmäktigemötet och vi har också fått löfte om omfattande flygfotograferingar av området med drönare.

Härmä säger att målsättningen är att skapa en bild av helheten så beslutsfattarna känner till nuläget och objektivt kan ta ställning till NG8-projektet.

– Det är viktigt att se helheten, så man inte trasslar in sig i rykten. Det handlar trots allt om ett småhusdominerat område som är väldigt viktigt för Nickbys utveckling i framtiden.

Härmä vill vara öppen med sin egen ståndpunkt: Han anser att NG8-planen bör förverkligas.

– Enligt mig är det ytterst viktigt för Nickbybornas framtid att projektet blir verklighet. Det handlar om allt från fastighetsutvecklingen och bevarandet av bostädernas värde till områdets attraktionskraft och människornas köpkraft och välmående. Nickby behöver nya invånare och särskilt goda skattebetalare.

Text: Oskar Skogberg
Offentliggörande: Borgåpladet
Foto: Sibbo kommun
______________________________________

13. elokuuta 2025 klo 11.36

Teknisen lautakunnan puheenjohtajan mukaan objektiivisuuden – ei huhujen – tulisi olla perustana, kun valtuusto pian ottaa kantaa NG8-alueen rakentamisen keskeyttämistä koskevaan aloitteeseen. Tällä viikolla neljä lautakuntaa Sipoossa käsittelee aloitetta Nickby Gårds -keskuksen, NG8:n, yksityiskohtaisen suunnitelman toteuttamisen keskeyttämisestä. Lautakuntien lausunnot ovat perustana, kun kunnanhallitus ja lopulta valtuusto syyskuun alussa päättävät, miten kunta suhtautuu aloitteeseen.

Tällä viikolla neljä Sipoon lautakuntaa käsittelee aloitetta Nikkilän maatilakeskuksen, NG8:n, yksityiskohtaisen suunnitelman toteuttamisen peruuttamisesta. Lautakuntien lausunnot muodostavat perustan kunnanhallitukselle ja lopulta valtuustolle syyskuun alussa, kun ne päättävät, miten kunta suhtautuu aloitteeseen. Tekninen lautakunta käsitteli asiaa tiistai-iltana, ja tähän mennessä julkisuuteen on julkaistu sanamuoto “Ehdotus (eli viranhaltijoiden päätösehdotus, toimittajan huomautus) hyväksyttiin muutoksineen äänestyksen jälkeen”. Loppujen lopuksi kyse on omakotitalovaltaisesta alueesta, joka on erittäin tärkeä Nikkilän tulevan kehityksen kannalta.

Lautakunnan puheenjohtaja Jokke Härmä (kok.) toteaa, että NG8-hankkeen tulevaisuuskysymys on niin kuuma peruna, ettei hän voi kommentoida kokouksen tuloksia yksityiskohtaisesti ennen pöytäkirjan tarkistamista.
– Mutta monia muutosehdotuksia tehtiin. Onnistuimme pääsemään yhteiseen kantaan joissakin asioissa, mutta useimmista jouduimme järjestämään äänestyksiä. Hän voi vielä kertoa muutamista konkreettisista tuloksista kokouksesta.
– Teemme kenttäkäynnin NG8-alueella ennen valtuuston kokousta, ja meille on myös luvattu laajat ilmakuvaukset alueesta droneilla. Härmän mukaan tavoitteena on luoda kokonaiskuva, jotta päätöksentekijät tietävät nykytilanteen ja voivat objektiivisesti ottaa kantaa NG8-hankkeeseen.

– On tärkeää nähdä kokonaiskuva, jotta ei sotkeudu huhuihin. Loppujen lopuksi kyseessä on omakotitalovaltainen alue, jolla on erittäin tärkeä merkitys Nikkilä tulevalle kehitykselle. Härmä haluaa olla avoin omalle kannalleen: Hän uskoo, että NG8-suunnitelma tulisi toteuttaa.

– Mielestäni on äärimmäisen tärkeää Nikkilän asukkaiden tulevaisuuden kannalta, että hanke toteutuu. Kyse on kaikesta kiinteistökehityksestä ja asuntojen arvon säilyttämisestä alueen houkuttelevuuteen sekä ihmisten ostovoimaan ja hyvinvointiin. Nikkilä tarvitsee uusia asukkaita ja erityisesti hyviä veronmaksajia.

Teksti: Oskar Skogberg
Julkaisu: Borgåpladet
Kuva: Sipoon kunta