Suomesta on tullut hiljalleen itsepalvelumaa. Kukaan ei varsinaisesti päättänyt niin, eikä siitä koskaan järjestetty kansanäänestystä. Silti olemme ajautuneet yhteiskuntaan, jossa kansalainen tekee yhä enemmän itse – usein vielä maksamalla siitä entistä enemmän.

Ennen pankissa oli virkailija – nyt sovellus. Ennen kaupassa oli kassahenkilö – nyt itsepalvelukassa, jossa asiakas tekee työn ilmaiseksi ja tuntee syyllisyyttä, jos viivästyttää jonoa punnitessaan tuotteita väärällä numerolla. Lentokentällä matkustaja tulostaa omat matkatavaralappunsa, kirjastossa lainaa itse kirjansa ja terveysasemalla täyttää oirearvionsa digitaaliseen järjestelmään.

Kauppojen supervarastoissa robotit kulkevat hyllyvälissä tarkistamassa varastosaldoja ja kuljettavat tilauksia asiakkaiden kotiin vilkkuvalot välkkyen ja viirit liehuen. Jos robotti jää jumiin kadunkulmaan, ihmiset vielä ystävällisesti auttavat sitä jatkamaan matkaansa. Ravintoloissa tilaukset naputellaan kosketusnäyttöihin, kahviloissa ja lounasravintoloissa asiakas kokoaa itse annoksensa, kantaa tarjottimensa ja palauttaa lopuksi astiat keräyspisteeseen.

Monessa paikassa puhelimellakaan ei enää tavoita ihmistä. Vastassa on automaatti, joka pyytää painamaan ykköstä takaisinsoittopyyntöä varten. Sen jälkeen odotetaan – ehkä turhaan.

Kaiken tämän piti tehdä elämästä sujuvampaa. Osittain tekikin. Suomalaiseen mielenlaatuun sopii ajatus siitä, että asiat voi hoitaa ilman turhaa ”small talkia”. Mutta samalla itsepalvelusta on tullut lähes ideologia, jossa ihmiskontakti nähdään hitaana ja kalliina poikkeuksena.

Paradoksi on siinä, että samalla kun palvelut vähenevät, hinnat eivät juuri alene. Asiakas tekee enemmän, mutta säästö ei näy asiakkaalle. Se näkyy yritysten tehokkuusraportissa.

Samaan aikaan julkisessa keskustelussa vaaditaan yrityksiä palkkaamaan lisää työntekijöitä ikään kuin eläisimme edelleen vanhassa työvoimavaltaisessa markkinataloudessa. Todellisuus on monessa yrityksessä toinen. Yrittäjät pohtivat nyt, miten henkilöstöä voitaisiin vähentää, toimintoja automatisoida, ulkoistaa töitä alihankintaan ja kustannuksia leikata, jotta toiminta pysyisi kannattavana. Tämä on tätä päivää.

Turistit puolestaan ihmettelevät sunnuntaisin ja arkipyhinä, miksi Suomessa ravintolat ja palvelut sulkeutuvat juuri silloin, kun ihmisillä olisi aikaa käyttää niitä. Syy löytyy kustannuksista: sunnuntaiden kaksinkertaiset palkkakustannukset lisineen tekevät monelle yritykselle aukiolosta täysin kannattamatonta.

Ongelma ei kuitenkaan ole teknologia vaan se, että itsepalveluyhteiskunta alkaa suosia niitä, jotka osaavat jo valmiiksi navigoida järjestelmissä. Nuori ja digiosaava pärjää hyvin. Mutta entä ikäihminen, joka ei muista salasanaansa? Entä ihminen, joka ei jaksa täyttää monimutkaisia verkkolomakkeita vaikeassa elämäntilanteessa?

Kun kaikki muuttuu itsepalveluksi, yhteiskunta alkaa huomaamattaan vetäytyä vastuusta. Jos et onnistunut varaamaan aikaa tai löytämään oikeaa painiketta, vika on helposti sinussa.

Itsepalvelu ei ole väärin. Moni arvostaa nopeutta ja riippumattomuutta. Mutta yhteiskunnan sivistystä mitataan sillä, jääkö ihmiselle edelleen mahdollisuus kohdata toinen ihminen silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Suomi on tehokas maa. Ehkä liiankin tehokas. Me insinöörikansana optimoimme prosessit, automatisoimme palvelut ja digitalisoimme kohtaamiset. Samalla riskinä on, että katoaa jotakin olennaista: tunne siitä, ettei ihminen ole yksin järjestelmän edessä.

Sillä joskus paras palvelu ei ole se, jonka voi tehdä itse. Vaan se, jossa joku toinen auttaa.

Jokke Härmä
Yrittäjä, Kunnanvaltuutettu (Kok.)

Paikka: Veteraanien muistokivi, Nikkilä Sipoo.

Kuvat: Vertti Niemi, (SiRes).

Olen ehdolla neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä Kokoomuksen Uudenmaan eduskuntavaaliehdokkaaksi.

Tässä neuvoa-antavassa jäsenäänestyksessä karsitaan ehdokkaita huhtikuussa toisessa vaiheessa toteutettavaan laajempaan ehdokkaiden tunnettuus- ja äänestyshoukuttelevuustutkimukseen.
Lopullisen päätöksen tekevät myöhemmin tänä vuonna Uudenmaan Kokoomuksen piirikokoukset.

Jäsenäänestys pidetään sähköisesti 16.-20.3.2026. Ohjeet on toimitettu maanantaina 16.03. klo 9 alkaen Uudenmaan Kokoomuksen jäsenille sähköpostiin.
Kiitos tuestasi ja saa vinkata toki sellaiselle jäsenelle, jolla on äänioikeus.

Matkalla ollaan – Oikeaan suuntaan®

Ohjelma

Suomen lippu saapuu, johtaa kapt res Jokke Härmä, Pianotaiteilja Paavo Maijala

Tervehdyssanat maj evp Veikko Karhumäki

Musiikkiesitys Oi kallis Suomenmaa Järvenpään Mieslaulajat

Juhlapuhe Petri Graeffe kaupunginvaltuuston pj

Veteraanin iltahuuto Järvenpään Mieslaulajat

Hartaus, kappalainen Petri Repo Järvenpään srk

Virsi 584, Pianotaiteilja Paavo Maijala

Seppelpartion lähettäminen emeritus kirkkoherra Jaakko Harjuvaara

Seppelpartio poistuu Narvan marssi, Pianotaiteilja Paavo Maijala

Kiitossanat esittää Puheenjohtaja Merja Kukkonen, Tammenlehvän Järvenpään perinnetoimikunta

Maamme-laulu

Suomen lippu poistuu johtaa kapt res Jokke Härmä

Juhlakahvit Tuusulan sotilaskotiyhdistys

Kuvat: Seppo Rantanen ja Merja Kukkonen
Suomen lipun kantaja: Mikko Takala

Kerhon puheenjohtajaksi valittiin Jokke Härmä ja varapuheenjohtajaksi Tuukka Pontela. Muina hallituksen jäseninä ovat Atte Kokkinen, Krister Ilvonen, Juhani Aalto, Ossi Ikonen, Pertti Ruponen ja Peter Ingman.

Kokouksen lopuksi palkittiin kerhon entinen puheenjohtaja Atte Kokkinen maanpuolustusmitalilla kultaisella soljella. Kokkinen on toiminut kerhossa jo 15 vuoden ajan eri tehtävissä. Toinen entinen puheenjohtaja Tage Olander palkittiin kerhon standaarilla. Olander on toiminut kerhon taloudenhoitajana ansiokkaasti ja pitkään.

Sipoon Reserviupseerit ry on Suomen Reserviupseeriliiton paikallinen jäsenyhdistys, jonka jäseneksi voivat liittyä kaikki reserviupseerikoulutuksen suorittaneet. Jäseniä kerholla on noin 50 henkeä ja se kuuluu Uudenmaan Reserviupseeripiiriin.

Lisätietoja antaa:

Jokke Härmä
Puheenjohtaja

Mob. +358 (0)400 600 009
jokke.harma@poplive.fi

Kuvassa vasemmalta uusi hallitus: Ossi Ikonen, Pertti Ruponen, Juhani Aalto, Atte Kokkinen, Jokke Härmä sekä toiminnantarkastaja Vesa Lepistö.
Toisessa kuvassa palkitut: kerhon standaari Tage Olander, maanpuolustusmitali kultaisella soljella Atte Kokkinen, Turpo-kannu Jokke Härmä.

Teksti/ Kuvat: Ossi Ikonen

Pysäkkejä käyttävät vain harvat: vuonna 2024 bussien kyytiin nousi keskimäärin 1,76 henkilöä vuorokaudessa. Kunnan mukaan matkustajamäärä ei poista sitä tosiasiaa, että nykyinen tilanne on turvallisuuden kannalta ongelmallinen. Kunta on käynyt alustavia keskusteluja Elinvoimakeskuksen ja HSL:n kanssa. Alueen parantamiseen hahmoteltu ratkaisu olisi nykyisen maan kaivaminen, murskeen tuominen tilalle ja hulevesirummun asentaminen niin, että odotustila voitaisiin rakentaa maantien nykyisen alueen sisälle. Elinvoimakeskus on alustavasti suhtautunut myönteisesti suunnitelmaan ja kertonut, että valtio voisi vastata pysäkkien ylläpidosta myös toimenpiteiden jälkeen, jos kunta rahoittaa suunnittelun ja toteutuksen.

Hankkeen kustannusarvio on noin 10 000 euroa. Sitä ei ole varattu vuoden 2026 talousarvioon eikä se sisälly kunnan investointiohjelmaan. Jos kustannukset ylittävät arvioidun 10 000 euron rajan, hanke vaatii investointiohjelman avaamisen ja muutoksen ennen kuin sitä voidaan toteuttaa. Lopulliset kustannukset selviävät vasta tarkemman suunnittelun ja urakkatarjousten jälkeen.

Kunta pitää hanketta pilottina, jonka avulla voitaisiin myöhemmin arvioida, onko vastaavanlainen ratkaisu käyttökelpoinen muissa Sipoon virtuaalipysäkeissä. Rakentamista ei kuitenkaan aloiteta ennen kuin Elinvoimakeskuksen päivitetty pysäkkisuunnitteluohje valmistuu helmikuun aikana. Tekninen valiokunta päätti edistää hanketta valmistelun mukaisesti ja linjasi, että toteutuksesta päätetään myöhemmin tarkempien kustannusten perusteella.

Teksti: Crista Lassfolk-Feodoroff /Sipoon Sanomat
Kuvat: Riitta Ketola ja Jouni Lampinen /Sipoon Sanomat
Lisätietoja: Jokke Härmä, Teknisen valiokunnan puheenjohtaja: Puh. 0400 600 009 tai jokke.harma@jokkeharma.fi

Sipoon kunnan uimahallihanke on ottamassa askeleen eteenpäin. Kunnanhallitus on nimennyt hankkeelle poliittisen ohjausryhmän 1.12.2025 sekä määritellyt ohjausryhmän tehtävät ja toimikauden kokouksessaan 8.12.2025. Myös uimahallipäätöstä varten tietoa tuottava hankesuunnitelma on valmistumassa lähiviikkoina. Hankesuunnitelman pohjalta päätetään myöhemmin uimahallin rakentamisesta tai siitä, ettei hanketta lähdetä toteuttamaan.

Kunnanhallituksen nimeämä poliittinen ohjausryhmä seuraa uuden uimahallin suunnittelua ja valmistelee linjauksia päätöksenteon tueksi. Ohjausryhmän jäseniksi valittiin Lilli Kahri, Tom Sundbäck, Joona Vainio, Tapio Virtanen, Sonja Hällfors, Heikki Vestman, Jokke Härmä ja Sari Rauvanto-Eriksson. Ohjausryhmän puheenjohtajana toimii Tapio Virtanen. Lisäksi kunnanhallitus nimitti ohjausryhmän jäsenille varajäsenet.

Poliittisen ohjausryhmän tehtävänä on varmistaa, että uimahallin hankesuunnitelma etenee kohti päätöksentekoa kunnan strategisten linjausten, taloudellisten reunaehtojen ja poliittisten tavoitteiden sekä aiempien päätösten mukaisesti. Ryhmä toimii poliittisena neuvonantajana, tukee valmistelua ja varmistaa, että päätöksentekijöillä on riittävä tieto ja ymmärrys hankkeesta.

Ryhmä pyrkii myös yhteensovittamaan poliittisia näkemyksiä ennen päätöksentekoa. Ohjausryhmän toimikausi on 31.12.2026 saakka tai siihen saakka, että valtuusto on päättänyt hankesuunnitelmasta.

Pian valmistuva hankesuunnitelma esittää mahdollisen ratkaisun uimahallin toteutukselle

Uimahallin hankesuunnitelma on valmistumassa vielä tämän vuoden loppuun mennessä. Siinä tulee olemaan määriteltynä uimahallin keskeiset toiminnalliset tavoitteet, tilatarpeet ja palvelukonseptit.

Hankesuunnitelma tulee esittämään mahdollisen ratkaisun uimahallin toteuttamiseksi. Siinä arvioidaan myös hankeen kustannuksia ja tarkastellaan riskejä.

Hankesuunnitelma tuottaa tietoa ja muodostaa kokonaiskuvan, jonka avulla voidaan tehdä linjauksia ja päätöksiä hankkeen etenemisestä ja uimahallin toteuttamisesta. Hankesuunnitelma viedään sen valmistuttua luottamuselinten käsiteltäväksi. Jos hankkeesta tehdään investointipäätös, voidaan alkaa valmistella hankkeen jatkosuunnittelua.

Hankesuunnittelua on edeltänyt muun muassa vesiliikuntaselvitys, teknis-taloudellinen selvitys ja kuntalaiskysely. Luottamuselimet ovat eri selvityksistä tehtyjen päätösten perusteella päättäneet mahdollisen uimahallin sijainnista ja hankesuunnittelun lähtökohdista.

Hankesuunnittelun lähtökohtana on ollut niin kutsuttu perusuimahalli, johon tulisi 25 metrin kunto- ja kilpauintiallas, lasten- ja opetusallas sekä monitoimiallas. Uimahallin rakentamispaikka olisi laajenevan Nikkilän kartanon alueen eteläosassa, Lival SC -jalkapallohallin pohjoispuolella ja Monitoimihallin lähistössä. Jos uimahalli päätetään toteuttaa, voisi halli valmistua noin vuonna 2030.

Lisätiedot medialle:
Vt. yhdyskuntajohtaja Eric Roselius, eric.roselius@sipoo.fi, puh. 040 153 1037
Kunnanhallituksen puheenjohtaja Micaela Röman, micaela.roman.sipoo@gmail.com
Ohjausryhmän puheenjohtaja Tapio Virtanen, tapio.virtanen.sipoo@gmail.com, puh. 040 027 4353

Siis JYRKKÄ EI kuntaveronkotukselle.

Muutos tarvitaan – Oikeaan suuntaan®